Suomi hukkaa maahanmuuttajaosaajat
Kuvittele tämä: olet opiskellut vuosia, kerryttänyt kokemusta, hionut ammattitaitosi huippuunsa – ja sitten muutat Suomeen, toiveikkaana löytämään paikan työelämässä. Mutta sen sijaan, että pääsisit käyttämään osaamistasi, löydät itsesi siivoamasta portaikkoja tai järjestämässä tavaroita varastossa. Miksi näin tapahtuu?
Tätä pohtivat asiantuntijat ja kokemusasiantuntijat vuoden 2025 SHIFT Rekrypäivän paneelikeskustelussa. Heidän viestinsä oli selkeä: Suomi menettää valtavan määrän osaamista, kun korkeasti koulutetut maahanmuuttajat putoavat oman alansa ulkopuolelle.
Paljon puhutaan työvoimapulasta – mutta kuka puhuu siitä potentiaalista, joka jo on täällä?
Kieli – este vai ehto?
Yksi isoimmista esteistä löytyy kielestä. Suomessa työpaikoissa vaaditaan usein sujuvaa suomen kieltä – ymmärrettävää monilla aloilla, mutta vaikea rasti monelle ulkomaalaiselle. Ei riitä, että hallitset alan englanninkieliset termit tai että opit työn nopeasti. Jos et suomea puhu, monen ovi pysyy suljettuna.
Etelä-Koreasta Suomeen muuttanut liiketalouden ammattilainen Kyeonghwan Kim tietää tämän turhauttavan hyvin: ”Olen ollut tilanteissa, joissa kielitaidon takia menetän mahdollisuuden – vaikka muuten olisin aivan sopiva rooliin.”
Samaan aikaan työnhakuilmoitukset ja rekrytointimateriaalit ovat lähes poikkeuksetta vain suomeksi. Tässäkö kohtaa syntyy ensimmäinen pudotuspelin vaihe?
”Suomalainen kokemus” – mutta mistä sitä saa, jos ei palkata?
Toinen suuri kompastuskivi on suomalaisen työkokemuksen puute. Monessa yrityksessä tällaista kokemusta pidetään lähes itsestäänselvyytenä, jopa ratkaisevana tekijänä valinnassa. Mutta annas olla – jos ei ole koskaan saanut mahdollisuutta aloittaa täällä, miten sitä kokemusta voisi edes hankkia?
Ulkomailla kertynyt työhistoria ja tutkinnot jäävät usein varjoon, vaikka ne olisivat niin sanotusti ihan prikulleen sopivat.
Ennakkoluulot elävät yhä
Vaikka maailma monikulttuuristuu ja työelämä kansainvälistyy, asenteet eivät aina pysy perässä. Teemu Saarenpää, joka työskentelee työvoimapalveluiden yrityskoordinaattorina, huomauttaa, että monia työnantajia jännittää palkata ensimmäistä ulkomaalaista työntekijäänsä.
“Pelätään, että työyhteisö muuttuu liikaa, kulttuurierot tuovat haasteita tai kielimuuri hankaloittaa arkea. Todellisuudessa usein käy päinvastoin – porukka rikastuu ja työyhteisö kehittyy”, Saarenpää sanoo.
Silti ilman kokemusta monikulttuurisesta työympäristöstä, pienemmillä yrityksillä ei aina ole valmiuksia tai rohkeutta lähteä mukaan.
Rekrytointi ei ole vielä kaikille saavutettavaa
Yksi kylmä fakta: yli 90 % Suomen työpaikkailmoituksista julkaistaan suomeksi. Se yksin sulkee ulos suuren joukon osaavia hakijoita, jotka muuten voisivat täyttää tehtävän loistavasti.
Monista firmoista puuttuu myös selkeät rakenteet kansainvälisten hakijoiden kohtaamiseen. Ei ole oikeita lomakkeita, ei ohjeita englanninkieliseen työarkeen. Ja jos prosessi takkuaa jo alussa, moni luopuu ennen kuin pääsee edes aloittamaan.
Tahdonvoimaa riittää – mutta kehitys vaatii molempia suuntia
Monet maahanmuuttajat ovat motivoituneita kehittämään itseään. Kielikursseja, lisäkoulutuksia, vapaaehtoistöitä – he tekevät kaikkensa saadakseen jalan oven väliin.
Tässä muutama käytännön vinkki, jotka paneelissa nousivat esiin:
- Panosta suomen kieleen, vaikka se olisi hidasta.
- Hyödynnä verkostoja – esimerkiksi LinkedIn, rekrymessut ja mentorointiverkostot voivat avata ovia.
- Räätälöi CV ja hakemus – ytimekkyys ja suoruus toimivat suomalaisessa kulttuurissa.
- Käytä harjoittelupaikkoja mahdollisuuden saamiseksi tai harkitse työkokeilua.
Yrityksille: nyt olisi aika ottaa askel
Ehkä tärkein oivallus koko keskustelussa oli tämä: Työelämän muutos ei ole pelkästään työnhakijoiden vastuulla. Myös yritysten täytyy muuttua. Onko rekrytointikieli tasa-arvoista? Onko uskallusta palkata henkilön potentiaalin, ei pelkän kielitaitopisteen mukaan?
Ville Vihervaara, joka työskentelee Kongsberg Maritime Finlandilla, kertoi kokemuksestaan ensimmäisestä kansainvälisestä rekrytoinnista. ”Alussa jännitti – piti miettiä vähän enemmän asioita, mutta lopulta kaikki meni todella hyvin. Nyt en enää epäröisi hetkeäkään.”
Suomen työyhteisöt ovat yhä kansainvälisempiä ja monimuotoisempia. Meidän on opeteltava näkemään osaaminen pintaa syvemmältä – kieli ja kotimaa eivät saa olla este.
Pohdittavaa sekä työnhakijalle että työnantajalle
Miksi korkea koulutus ei takaa korkeaa paikkaa suomalaisilla työmarkkinoilla? Syitä on monta, mutta ratkaisuja on olemassa. Materiaalien kielellinen saavutettavuus, ennakkoluulojen purkaminen, kokemuksen arvottaminen ja rekrytointirakenteiden avaaminen voivat muuttaa tilannetta.
Lopulta kysymys kuuluu: uskallammeko katsoa osaamisprofiilia ilman, että taustatiedot sumentavat näkymää?
Tiivistettynä: Näistä asioista työllistyminen voi jäädä kiinni
- Suomen kielen vaatimustaso voi kohota kohtuuttoman korkeaksi.
- Suomalaisen työkokemuksen puute voi pistää hakijan sivuun.
- Ennakkoluulot ja kulttuuriset oletukset vaikuttavat liiaksi.
- Rekrytointikäytännöt voivat sulkea ovia ulkopuolisille.
- Monilla työnantajilla ei ole valmiuksia rekrytoida kansainvälisesti.
Ja sitten vielä pari vinkkiä
Työnhakijalle: Käy kurkistamassa Työmarkkinatorin palvelut ja ota yhteyttä TE-toimistoon tai liity ammattiliittoon, joka voi auttaa sinua verkostoitumaan ja navigoimaan suomalaista työelämää.
Työnantajalle: Onnistuneet kansainväliset rekrytoinnit eivät synny sattumalta. Ne vaativat uteliaisuutta, rohkeutta ja halua rakentaa tulevaisuuden työyhteisöä.
Jos Suomi oikeasti haluaa houkutella ja pitää kiinni lahjakkaista osaajista, se ei voi enää jättää heidän kykyjään käyttämättä.
