Tunturi Lappi työn tulevaisuus

Tunturi Lappi työn tulevaisuus

Vuoden 2025 alussa Suomessa tapahtui merkittävä muutos, kun työvoimapalvelut siirtyivät TE-toimistoilta kuntien vastuulle. Samalla syntyi 45 täysin uutta työllisyysaluetta, joista yksi on Tunturi-Lapin ja Pellon muodostama kokonaisuus. Tämä pohjoisen alue yhdistää pitkät välimatkat, matkailun kasvun sekä lisääntyvän kansainvälisyyden – ja se toimii juuri nyt eräänlaisena laboratoriossa, jossa työmarkkinoiden tulevaisuutta rakennetaan uudesta näkökulmasta.

Palvelut lähemmäs arkea

Ensipalautteet uudistuksesta ovat olleet rohkaisevia. Asiakkaat korostavat erityisesti läheisyyttä ja nopeutta. Työnhakija voi nyt asioida omassa kunnassaan ilman pitkiä matkoja, ja työnantajat saavat rekrytointiapua nopeasti ja joustavasti. Yrittäjille palvelut eivät näyttäydy enää etäisenä byrokratiana, vaan arjen käytännön kumppanina.

Tiukkoja resursseja ja paikallisia ratkaisuja

Resursseja on kuitenkin niukasti. Esimerkiksi palkkatukea ei alueella ole voitu myöntää, mikä tekee paluun työmarkkinoille vaikeaksi pitkään työttömänä olleille. Tilannetta paikkaamaan kunnat kehittävät omia ratkaisujaan, kuten kuntalisän, jolla yrityksiä kannustetaan palkkaamaan uusia työntekijöitä. Tämä antaa paikalliselle tasolle mahdollisuuden rakentaa joustavampia malleja.

Aluejohtaja tiivistää ajatuksen näin: “Kun resursseja ei ole rajattomasti, jaamme painopisteitä uudella tavalla ja etsimme ennen kaikkea vahvuuksia, joita voimme hyödyntää.”

Suurin haaste: ei työttömyys, vaan työvoiman puute

Tunturi-Lapin ja Pellon alueella ei niinkään kamppailla työttömyyden kanssa, vaan päinvastoin työvoimasta on pulaa. Matkailun kasvu lisää työntekijätarvetta vuosi vuodelta, samoin rakentamisen ja hoiva-alan tarpeet kasvavat. Ulkomailta rekrytoidut kausityöntekijät ovat jo olennainen osa alueen arkea, mutta heitä tarvittaisiin enemmän ja pidemmäksi aikaa.

Tämä puolestaan herättää kysymyksiä: Mistä löytyy asuntoja uusille tulijoille? Miten kieli- ja kulttuurikoulutus järjestetään? Miten varmistetaan, että työntekijät myös jäävät alueelle pidempään?

Digitaaliset palvelut vielä matkalla

Samalla kun paikalliset palvelut toimivat kasvokkain, taustalla rakennetaan uusia digitaalisia ratkaisuja. Esimerkiksi kansallinen Työmarkkinatori-alusta tarjoaa pidemmällä tähtäimellä yhden keskitetyn kanavan työnhaulle ja rekrytoinnille. Sen kehittyminen voi tulevaisuudessa madaltaa myös syrjäisimpien alueiden työnhakijoiden kynnystä liittyä työmarkkinoille.

Mitä tästä voi oppia?

Alueen kehitys tarjoaa koko Suomelle mielenkiintoisia havaintoja. Palvelut ovat monella tapaa parantuneet, mutta samalla työvoimapula on osoittautunut suuremmaksi haasteeksi kuin itse työttömyys. Kansainvälisyys ja digitaalisuus nousevat tärkeiksi elementeiksi tulevaisuuden työmarkkinoissa.

Viisi keskeistä havaintoa:

  1. Työllisyyspalvelut ovat asiakkaiden näkökulmasta saavutettavampia ja nopeampia kuin ennen.
  2. Palkkatukien vähyys luo ongelmia, mutta kuntalisä avaa paikallisia mahdollisuuksia.
  3. Suurin huoli ei ole työttömyys, vaan työvoimapula kasvavilla aloilla.
  4. Alueen kansainvälistyminen tuo monia uusia mahdollisuuksia – ja myös ratkaistavia kysymyksiä.
  5. Digitaalisten palveluiden merkitys kasvaa, vaikka kehityksen alkuvaiheessa ollaankin.

Lopulta voidaan kysyä: onnistuuko Tunturi-Lappi ja Pello muuttamaan nämä haasteet mahdollisuuksiksi? Jos paikalliset ratkaisut, kansainvälisen työvoiman panos ja yhteiset digitaaliset työkalut kytketään yhteen, pohjoinen voi toimia mallina koko Suomelle siitä, miten pienikin kunta voi rakentaa vahvoja työmarkkinoita tulevaisuutta varten.

Haluaisitko lisää paikallisia ääniä?

Artikkelia voisi laajentaa entisestään lisäämällä mukaan kuvitteellisia tai tiivistettyjä lainauksia esimerkiksi paikalliselta yrittäjältä, kausityöntekijältä tai kunnan viranhaltijalta. Se toisi tekstiin elävyyttä ja autenttisuutta, ja tekisi siitä entistä enemmän tarinallisen feature-artikkelin, kuten suurissa sanomalehdissä ja aikakauslehdissä usein nähdään.