Työpaikkapiikki johtuikin järjestelmästä

Työpaikkapiikki johtuikin järjestelmästä

Kesäkuussa 2025 julkaistut työpaikkatilastot herättivät runsaasti keskustelua ja ihmetystä niin työnhakijoiden, työnantajien kuin asiantuntijoidenkin keskuudessa. Tilastot kertoivat yllättävän suuresta kasvusta avoimien työpaikkojen määrässä, mikä sai monet pohtimaan, oliko kyse merkittävästä työllisyyden parantumisesta vai tilastovirheestä. Nopeasti kuitenkin selvisi, että taustalla oli enemmän tekniikkaa kuin todellista talouskäännettä.

Tekniikka vai todelliset työpaikat – mistä kasvu johtui?

KEHA-keskus julkaisi elokuussa 2025 tiedotteen, jossa pureuduttiin poikkeuksellisesti korkeiden lukujen taustoihin. Tärkeimmät huomiot olivat seuraavat:

  • Vuoden 2024 kesäkuun vertailutiedot olivat poikkeuksellisen matalat, johtuen teknisistä haasteista, ei todellisesta tilanteesta.
  • Suomessa siirryttiin URA-järjestelmästä uuteen A-TMT-järjestelmään, mikä aiheutti katkoja tiedonsiirrossa.
  • Vuoden 2024 työpaikoista moni ei päätynyt virallisiin lukuihin – mikä sai vuoden 2025 luvut näyttämään harhaanjohtavan suurilta.

Olli Päärnilä KEHA-keskuksesta tiivisti: ”Avoimien työpaikkojen määrä näytti kasvaneen 2025, mutta taustalla oli ennen kaikkea se, ettei vuoden 2024 tietoihin ollut päätynyt koko totuus.”

Miten työpaikkoja lasketaan – ja mitä jää piiloon?

Työvoimatilastoja tuotetaan kahdesta eri lähteestä:

  1. Työnvälitystilastot – perustuvat TE-toimistojen ja Työmarkkinatorin kautta ilmoitettuihin paikkoihin.
  2. Työvoimatutkimus – Tilastokeskuksen otantatutkimus, joka tarjoaa laajemman mutta vähemmän tarkan kuvan.

Tämä kaksijakoinen seuranta johtaa siihen, että mikään yksittäinen tilasto ei voi tarjota täysin kattavaa kuvaa työmarkkinoista. Lisäksi järjestelmämuutos vaikutti siihen, miten dataa saatiin kerättyä ja esitettyä etenkin vuoden 2024 aikana.

Mikä meni pieleen järjestelmämuutoksessa?

Järjestelmän vaihtaminen aiheutti monia käytännön ongelmia, jotka heijastuivat suoraan tilastointiin:

  • Työpaikkailmoitukset eivät näkyneet kaikilta osin uudessa järjestelmässä.
  • Osa ilmoituksista peruttiin teknisten häiriöiden takia.
  • Työnantajat eivät aina tienneet, että ilmoitukset vaativat uudelleen hyväksymisen.

Kesäkuussa 2025 A-TMT-järjestelmä saatiin kuitenkin käyttöön täysipainoisesti, ja työpaikkatiedot alkoivat jälleen heijastaa paremmin todellisuutta. Silja Uusikangas KEHA-keskuksesta totesi: ”Nyt kun A-TMT on täysin käytössä, luvut vastaavat paremmin todellisuutta.”

Mitä tämä kertoo työnhakijoille ja työnantajille?

Työnhakijoille tämä tarkoittaa, että:

  • Työpaikkatiedot ovat nyt tasalaatuisempia.
  • Lukujen kasvu ei silti ole välttämättä merkki paremmasta työmarkkinasta.
  • Kaikki työpaikat eivät koskaan päädy tilastoihin – piilotyöpaikat ovat edelleen merkittävä osa työnhakua.

Työnantajille viesti on selvä: jotta työpaikka näkyy oikeissa paikoissa, on tärkeää käyttää A-TMT-järjestelmää oikein ja huolehtia ilmoitusten kattavuudesta. Uusi järjestelmä tarjoaa entistä paremmat mahdollisuudet näkyvyyteen – kunhan sitä hyödynnetään oikein.

Analyytikoille ja HR-ammattilaisille muistutus on puolestaan se, ettei vuoden 2024 ja 2025 tilastoja voi vertailla suoraan. Järjestelmämuutoksen vuoksi aikajanoissa on katkoksia.

Koko kuva: mitä opimme?

Kesäkuun 2025 työpaikkapiikki oli osittain harhaa. Todellinen syy piili vuoden 2024 puutteellisissa luvuissa ja tietojärjestelmän vaihtoon liittyvissä sekoiluissa. Uuden järjestelmän myötä tiedot ovat tästä eteenpäin luotettavampia ja yhtenäisempiä.

5 asiaa, jotka on hyvä pitää mielessä

  1. Kesäkuun 2025 kasvu ei ollut täysin aitoa – se johtui vuoden 2024 teknisistä haasteista.
  2. Järjestelmämuutos vaikutti suuresti siihen, mitä dataa näkyi virallisissa tilastoissa.
  3. Piilotyöpaikat eivät näy Työmarkkinatorilla – aktiivinen työnhaku on yhä tärkeää.
  4. Kuukauden lopun työpaikkasaldo ei kerro koko kuukaudesta – tarkastele myös muita mittareita.
  5. Työnhaussa avain on yhdistelmä: ilmoitukset, suorat kontaktit, verkostot ja sosiaalinen media.

Jos haluat seurata työmarkkinalukuja tarkemmin, seuraa sekä KEHA-keskuksen että Tilastokeskuksen julkaisuja. Ja jos luvut joskus näyttävät poikkeavilta, älä epäröi kysyä ammattilaisilta – joskus konteksti ratkaisee.