Työttömyys kasvaa työpaikat lisääntyvät

Suomen työmarkkinoilla elettiin elokuussa 2025 ristiriitaisia aikoja. Numerot kertovat yhtä aikaa sekä huolesta että toivosta. KEHA-keskuksen Työllisyyskatsaus paljastaa, että työttömien määrä on noussut yli 31 000:lla vuodessa, mutta samalla työpaikkoja on tarjolla enemmän kuin vuosi sitten. Tämä ristiriita tuo esiin niin sanotun ”kohtaanto-ongelman”.

Mitä luvut kertovat?

Kun tarkastellaan suoraan tilastoja, tulokset näyttävät samanaikaisesti sekä valoisilta että synkiltä:

• Työttömiä työnhakijoita yhteensä: 311 100 – kasvua 31 500 vuodessa
• Pitkäaikaistyöttömiä: 129 200 – lisäystä 32 300 vuodessa
• Lomautettuja vähemmän: 14 300 kokoaikaisesti lomautettua, 2 800 vähemmän kuin viime vuonna
• Uusia avoimia työpaikkoja: 33 700 – kasvua 3 100 paikkaa
• Avoimia työpaikkoja kuukauden lopussa: 55 800 – reilusti enemmän kuin vuotta aiemmin

Tilastot näyttävät, että työttömiä on aiempaa enemmän, mutta myös avoimia työpaikkoja on tarjolla enemmän. Työnhakijoiden ja työnantajien kohtaaminen ei siis suju.

Tilastojen takana – kolme tarinaa

1. Työttömyys kasvaa, mutta ei yhtä vauhdilla

   Elokuussa työttömien määrä laski heinäkuuhun verrattuna 28 000 hengellä, mikä voi olla kausiluonteista liikettä. Monet löytävät töitä loppukesästä esimerkiksi palvelualoilta.

2. Lomautusten väheneminen

   Lomautukset eivät paisu kuten vielä vuosi sitten. Tämä kertoo, että yritykset haluavat pitää työvoimastaan kiinni, vaikka epävarmuus varjostaakin taloutta.

3. Pitkäaikaistyöttömyys synkkänä varjona

   Yli 129 000 ihmistä on olleet vailla töitä yli vuoden. Tämä on vakavin haaste, sillä pitkä työttömyys vaikeuttaa paluuta työelämään ja kasvattaa kustannuksia yhteiskunnalle.

Rakenteiden murros – miksi kohtaanto ei tapahdu?

Suomi käy läpi suurta rakennemuutosta. Teollisuus ja rakennusala hiipuvat, kun taas digipalvelut, sosiaali- ja terveydenhuolto sekä erilaiset palvelualat kaipaavat lisää työntekijöitä. Monilta työttömiltä kuitenkin puuttuu näille aloille tarvittava osaaminen. Lisäksi alueelliset erot kasvavat: Itä- ja Pohjois-Suomessa työttömyys pahenee, kun taas kasvukeskuksissa työvoimapula on todellinen haaste.

Mitä sitten pitäisi tehdä?

Asiantuntijoiden mukaan ratkaisut eivät ole uusia, mutta edelleen tarpeellisia:

• Kohdennetaan koulutusta erityisesti pitkäaikaistyöttömille.
• Tuetaan muuttoa sinne, missä töitä on – asumisen ja matkakulujen tukien avulla.
• Parannetaan työnvälitystä sekä digitaalisesti että henkilökohtaisella ohjauksella.
• Rakennetaan yhteistyötä sosiaalipalveluiden, koulutuksen ja työllisyyspalveluiden välille.
• Luodaan yrityksille kannustimia palkata, esimerkiksi palkkatuen ja oppisopimusmallien kautta.

Lopulta kyse on ihmisistä, ei vain numeroista

Suomessa eletään tilanteessa, jossa samanaikaisesti on sekä työttömyyttä että työvoimapulaa. Tämä tuntuu paradoksaaliselta, mutta kuvastaa työmarkkinoiden muutosvaihetta. Tulevien kuukausien aikana nähdään, kääntyykö kehitys parempaan vai jääkö pitkäaikaistyöttömyyden kasvu hallitsevaksi trendiksi.

👉 Nyt on kysymys: pitäisikö seuraavaksi tehdä tiivis ja helposti jaettava some-yhteenveto – vai syventyä alueellisiin eroihin, esimerkiksi Uudenmaan ja Itä-Suomen näkökulmasta?