Presidentin palkka
Presidentti on tasavallan valtionpäämies ja joissakin maissa myös hallituksen johtaja. Suomessa presidentti ei kuitenkaan ole hallituksen päämies, vaan hänen roolinsa on ennemminkin olla Suomen valtion keulakuva ulkomailla ja valtion muodollinen päämies. Presidentti on ensisijaisesti vastuussa Suomen ulkosuhteista. Tässä artikkelissa käsittelemme tasavallan presidentin työtä ja työn palkkatasoa. Suomessa tasavallan presidentiksi kutsutaan sitä presidenttiä, joka tällä hetkellä on istuva presidentti. Entisiä presidenttejä kutsutaan pelkästään termillä ‘presidentti’. Suomen tämänhetkinen presidentti on Alexander Stubb, joka nimitettiin presidentin virkaan 1. maaliskuuta 2024.
MITÄ TASAVALLAN PRESIDENTTI TEKEE?
Presidentin perustyöhön kuuluu valtion edustaminen. Presidentti edustaa valtiota sekä ulkomailla että kotimaassa. Presidentin tärkeimpiin tehtäviin kuuluu Suomen ulkopolitiikan johtaminen, minkä presidentti tekee yhdessä valtioneuvoston kanssa. Presidentti päättää ulkopolitiikassa tehtävistä linjauksista ja aloitteista. Lisäksi hän tekee päätökset merkittävistä ulkopoliittisista kysymyksistä, kuten valtioiden tunnustamisesta, diplomaattisuhteista sekä Suomen asemasta kansainvälisissä järjestöissä. Presidentti myös valitsee Suomea ulkomailla edustavat suurlähettiläät. Presidentti on Suomen puolustusvoimien ylipäällikkö, mikä tarkoittaa sitä, että hän päättää puolustusvoimien liikekannallepanosta eli taisteluvalmiuteen määräämisestä, mikäli Suomi on siirtymässä sotaan. Tästä huolimatta presidentti ei voi päättää sodasta ja rauhasta yksin, vaan hänen on päätettävä siitä yhdessä hallituksen kanssa. Vaikka presidentin tehtävänä ei ole suoraan lakien säätäminen, presidentin on kuitenkin vahvistettava eduskunnan säätämät lait ennen kuin ne saadaan käytäntöön. Presidentti käy usein valtiovierailuilla ja ottaa vastaan muiden valtioiden johtajia Suomessa. Hän myös myöntää erilaisia arvonimiä sekä kunnia- ja ansiomerkkejä. Edellämainittujen tehtävien lisäksi presidentti voi myöntää armahduksen rikostuomiota kärsivälle henkilölle. Toisin kuin usein luullaan, armahdus voi koskea myös etuutta tai muuta asiaa, jonka rikostuomion saaminen on poistanut. Suomen tasavallan presidentti ei ole viime vuosina ollut armahduksissaan kovin suopea ja suurin osa armahdusta hakevista saa päätöksen takaisin kielteisenä.
TASAVALLAN PRESIDENTIN KOULUTUS SUOMESSA
Presidentin työhön ei ole yhtä ainoaa koulutusta, joka valmistaisi henkilön presidentiksi tai antaisi hänelle pätevyyden toimia tehtävässä. Presidenttiehdokkaaksi asettuvalla henkilöllä pitää olla syntymässä saatu Suomen kansalaisuus, mutta koulutustaustaltaan presidenttiehdokkaaksi asettuva voi olla mitä tahansa. Käytännössä presidentin ei siis ole tarvinnut hankkia edes korkeakoulututkintoa, mutta lähes kaikki Suomen tähänastiset presidentit ovat kuitenkin olleet korkeakoulutettuja, Kyösti Kalliota ja Gustaf Mannerheimia lukuunottamatta. Vaikka mitään virallista koulutusta presidentin toimeen ei ole, on presidentin välttämätöntä ymmärtää politiikkaa ja kansainvälisiä suhteita erittäin hyvin. Monella presidentillä on ollut lakitieteellinen tai valtiotieteellinen koulutus, ja muutamat presidentit ovat toimineet myös diplomaattina ennen astumistaan presidentiksi. Oikeustieteellinen sekä historiaan tai valtiotieteisiin perehtynyt koulutus on presidentille siis suureksi eduksi, vaikka ei välttämätön. Esimerkiksi Martti Ahtisaari oli koulutukseltaan kansakoulunopettaja, vaikka olikin työskennellyt diplomaattina. Tärkeämpää kuin muodollinen koulutus on siis henkilökohtainen sopivuus ja ymmärrys siitä, millaista johtajaa Suomen kansa kulloinkin tarvitsee ja miten Suomea tulee markkinoida ulkomaailmalle.
Suomessa tasavallan presidentin toimikausi on kuusi vuotta ja sama henkilö voidaan valita uudelleen enintään kerran. Yhteensä tasavallan presidentin toimikausi voi siis kestää enintään kaksitoista vuotta. Presidenttiehdokkaaksi asettamisen voivat tehdä poliittiset puolueet, mutta myös valitsijayhdistykset, jotka ovat keränneet ehdokkaalle vähintään 20 000 kannattajaa ennen presidenttiehdokkaaksi asettamista. Suomella on aiemmin ollut myös kaksi presidenttiä, jotka ovat tulleet politiikan ulkopuolelta: Martti Ahtisaari ja Gustaf Mannerheim. Kaikki loput Suomen tähänastisista presidenteistä ovat olleet poliitikkoja ennen presidenttiyttään. Presidentti valitaan presidentinvaaleilla. Presidentinvaaleissa saavat äänestää kaikki 18 vuotta täyttäneet maan kansalaiset. Mikäli yksi ehdokas saa vaalien ensimmäisellä kierroksella yli puolet annetuista äänistä, hänet voidaan valita presidentiksi ilman vaalien toista kierrosta. Yleensä kukaan ei kuitenkaan saa näin paljon ääniä ensimmäisellä kierroksella, joten suurin osa Suomen presidentinvaaleista on käyty kahdella kierroksella.
TASAVALLAN PRESIDENTIN PALKKA
Suomen tasavallan presidentin vuotuinen palkka on 1. maaliskuuta 2024 alkaen ollut 160 000 euroa. Tämä siis tarkoittaa, että presidentin kuukausipalkka on noin 13 000 euroa. Tulo on verotonta, kuten myös muut presidentin virkaan liittyvät rahalliset korvaukset. Henkilökohtaisen palkan lisäksi presidentti on oikeutettu muutamiin erilaisiin etuuksiin, jotka kustannetaan valtion varoilla. Näitä ovat asuntoetu ja matkustusmääräraha. Asuntoetu kattaa asunnon, sen lämmityksen, valaistuksen, sistustuksen ja kunnossapidon sekä tarvittavan henkilökunnan. Matkustusmääräraha on valtion kustantama rahamäärä, joka käytetään presidentin edustusmatkojen maksamiseen. Kaikki nämä etuudet ovat myös verovapaita. Presidentillä on siis todella hyvät tulot. Toisaalta presidentillä ei ole myöskään oikeutta vuosilomaan, vaan presidentin on oltava valmiina hoitamaan työtään milloin tahansa. Presidentillä on käytössään kolme huoneistoa, Mäntyniemi, Kultaranta ja Presidentinlinna. Presidentinlinnassa on presidentin työtila ja sitä käytetään edustustarkoituksiin. Mäntyniemi on presidentin virka-asunto, jossa hän sekä asuu että pitää edustustilaisuuksia. Kultaranta on presidentin kesäasunto. Kultarannassa on myös suuri puutarha, jossa viljellään erilaisia kukkia ja kasviksia sekä hedelmiä. Lisäksi presidentillä on näiden kolmen edustusasunnon lisäksi yleensä jäljellä oma henkilökohtainen kotinsa, jossa hän on asunut ennen presidentiksi nousemistaan.
Koska tasavallan presidentin työ poikkeaa hyvin paljon muista työpaikoista ja presidentin palkan suuruus on säädetty laissa, mikään yksittäinen tekijä ei vaikuta tasavallan presidentin palkkaan millään tavalla. Työstä ei makseta kokemuksen mukaan korkeampaa palkkaa eivätkä presidentit saa työssään esimerkiksi kielilisää. Presidentin on myös oltava jatkuvasti tavoitettavissa ja valmiina hoitamaan presidentin tehtävää, mutta hän ei saa esimerkiksi yöhön venyvästä työstä erillistä korvausta. Kun presidentti nousee valtaan, hänen puolisonsa joutuu lähes aina luopumaan omasta palkkatyöstään ja toimimaan ainoastaan presidentin puolisona. Hän ei saa tästä edustustyöstä minkäänlaista palkkaa ja jos presidentin puoliso jää leskeksi, hän saa kuukausittaista leskeneläkettä puolet presidentin eläkkeen summasta eli noin 4000 euroa kuukaudessa.
